Merilevä on yksi tärkeimmistä ja suurimmista agarin lähteistä, tärkeä elintarvikelisäaine, jota käytetään tuotteiden hyytelöimiseen, sakeuttamiseen ja stabilointiin. Agar on peräisin useista eri merilevälajeista, joista eräät suosituimpia lähteitä ovat punaiset merilevät, joita yleensä kutsutaan ”Lithophytic” tai ”Lamina”.
Pääasiallinen agarin tuottamiseen käytetty merileväsuku on Gelidium. Tätä merilevää korjataan enimmäkseen Euroopan, Afrikan, Pohjois-Amerikan ja osien Aasian rannikolta, ja Yhdysvallat on maailman johtava agarin tuottaja. Lisäksi Gracilariaa käytetään usein myös agarin tuottamiseen, kun taas lajit Pterocladia ja Gracilaria tikvahiae kerätään myös tietyntyyppisten agarien valmistamiseksi.
Syy siihen, miksi merilevä on yleinen agarin lähde, on se, että se sisältää suuren pitoisuuden agaroosia. Agaroosi on eräänlainen luonnollinen hiilihydraatti, jota löytyy punaisista merilevistä, kuten Gelidiumista ja Graciliariasta. Se tunnetaan kyvystään muodostaa nopeasti geeliä, kun se sekoitetaan happamaan liuokseen ja kuumennetaan. Tämä tekee siitä ihanteellisen ainesosan elintarvikkeissa, kuten hyytelöissä, kastikkeissa, kermissä ja keitoissa.
Asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkökulmasta merilevästä saatu agar on arvokas elintarvikelisäaine, koska se on erittäin turvallinen käyttää. Tutkimukset ovat osoittaneet, että merilevälähteistä peräisin oleva agar ei sisällä myrkyllisiä aineita eikä ole mahdollinen allergeeni. Lisäksi siinä on erittäin alhainen rasvapitoisuus ja sitä pidetään yleisesti terveellisenä lisäaineena.
Lisäksi merilevälähteistä saatavalla agarilla on monia käyttötarkoituksia elintarviketeollisuudessa. Sitä on käytetty stabilointiaineena, sakeuttajana, hyytelöimisaineena ja useiden tuotteiden rakenteen parantamiseen hilloista ja kastikkeista maitojälkiruokiin, jäätelöön ja moniin muihin. Sellaisenaan siitä on tullut olennainen ainesosa monissa elintarvikkeissa ja juomissa.
Kestävän kehityksen kannalta merilevän korjuu agarin tuotantoa varten on suhteellisen vähävaikutteinen prosessi, joka keskittyy pienempien merilevälajien, kuten Gracilaria, keräämiseen. Tämä auttaa minimoimaan korjuun ympäristölle aiheuttamia vahinkoja, ja se auttaa myös varmistamaan, että suuremmat merilevälajit voivat jatkaa kasvuaan ja menestyä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että merilevä on tärkeä agarin lähde, koska se sisältää agaroosia, jota käytetään hyytelöimis- ja stabilointiaineen luomiseen. Merileväperäinen agar on turvallista käyttää, sisältää vähän rasvaa ja sitä käytetään parantamaan monien elintarvikkeiden rakennetta. Lopuksi se korjataan kestävällä tavalla, mikä varmistaa, että sitä voidaan käyttää ympäristöä vahingoittamatta.
Ravitsemukselliset ominaisuudet
Elintarviketeollisuuden käytön lisäksi merileväperäisen agarin mahdollisia terveysvaikutuksia tutkitaan myös sen hyödyllisten ravitsemuksellisten ominaisuuksien vuoksi. Merilevän tiedetään olevan rikas ravintoaineiden lähde, mukaan lukien välttämättömät vitamiinit ja kivennäisaineet, kuten magnesium, kalium ja jodi. Erityisesti agar sisältää runsaasti ravintokuitua, ja sen prebioottisia ominaisuuksia on tutkittu paljon.
Tutkijat ovat havainneet, että agar on hyödyllinen prebiootti, koska se pystyy stimuloimaan hyödyllisten bakteerien kasvua ja toimintaa suolistossa. Tämä agarin prebioottinen aktiivisuus voi auttaa parantamaan suoliston terveyttä, mikä puolestaan voi parantaa yksilön yleistä terveyttä. Tutkimukset ovat myös ehdottaneet, että agar voi olla hyödyllistä diabeetikoille, koska se voi auttaa alentamaan glukoositasoja ja vakauttamaan verensokeritasoja.
Lisäksi merilevistä johdetun agarin käyttömahdollisuuksia lääkehoidoissa tutkitaan myös, sillä sillä tiedetään olevan antibakteerisia ja sieniä torjuvia ominaisuuksia. Sen on myös tutkittu sen potentiaalin vähentämiseksi tulehdusta, edistää haavan paranemista ja lievittää ruoansulatusongelmia. Siten on todennäköistä, että merilevälähteistä peräisin oleva agar tulee tulevina vuosina yhä tärkeämmäksi terveys- ja lääketeollisuudelle.
Ympäristöhyödyt
Merilevän korjuu agarin tuotantoa varten tarjoaa myös monia ympäristöhyötyjä. Esimerkiksi merilevän tiedetään auttavan poistamaan ylimääräisiä ravinteita valtamerestä. Tämä tekee siitä erityisen hyödyllisen rannikon ekosysteemeille, mikä auttaa vähentämään ravinnerikkaiden maatalouden valumien vaikutusta.
Lisäksi agar voi toimia luonnollisena merilevän bioabsorbenttina, mikä tarkoittaa, että se voi auttaa poistamaan myrkyllisiä metalleja ja muita epäpuhtauksia valtamerestä. Lisäksi merilevälähteistä valmistettu agar on biohajoava, mikä tarkoittaa, että se voi hajottaa ja vapauttaa ravinteita takaisin valtamereen, mikä pienentää ympäristöjalanjälkeään.
Lopuksi merileväperäistä agaria käytetään yhä enemmän luonnollisena vaihtoehtona muovipakkausmateriaaleille. Koska tämä materiaali on biohajoavaa, se voi auttaa vähentämään perinteisten muovimateriaalien aiheuttamia haitallisia ympäristöjalanjälkiä.
Kosmeettiset käyttötarkoitukset
Elintarvike- ja terveysteollisuudessa käytettävän agar-agar lisäksi merilevästä saatua agaria käytetään myös terveys- ja kauneusteollisuudessa. Agarin sakeuttamis- ja sitomisominaisuudet tekevät siitä ihanteellisen ainesosan erilaisiin kosmeettisiin tuotteisiin kasvonaameista vartaloemulsioihin. Lisäksi sen antimikrobiset ominaisuudet tekevät siitä hyödyllisen ihonhoitotuotteissa, koska se auttaa suojaamaan ihoa haitallisilta bakteereilta.
Agaria tutkitaan myös sen mahdollisen käytön suhteen hiustenhoitotuotteissa. Tutkimukset viittaavat siihen, että se voi olla hyödyllinen hiusten kasvun edistämisessä ja terveiden hiusten ylläpitämisessä. Lisäksi agarin antioksidanttiset ominaisuudet voivat auttaa suojaamaan hiuksia ympäristövahingoilta. Siten on todennäköistä, että merilevälähteistä johdettu agar tulee lähitulevaisuudessa yhä suositummaksi kosmetiikkateollisuudessa.
Tuotantokäytännöt
Agarin valmistus merilevälähteistä on suhteellisen yksinkertainen ja kestävä. Agar-tuottajat keskittyvät ensisijaisesti pienempien merilevälajien, kuten Gracilaria, keräämiseen, mikä auttaa minimoimaan ympäristövaikutuksia.
Kun merilevä on kerätty, se käsitellään ja kuivataan suolan ja kosteuden poistamiseksi. Saatu materiaali jauhetaan sitten ja viedään seulasarjan läpi, joka erottaa agarin muista merilevän komponenteista. Agar käsitellään sitten lämmöllä ja etikkahapolla, mikä auttaa muodostamaan geelin. Lopuksi geeli jäähdytetään ja suodatetaan, jolloin saadaan lopputuote.
Kaiken kaikkiaan agarin tuotanto merilevälähteistä on suhteellisen yksinkertaista ja tehokasta, ja se tarjoaa monia ympäristöhyötyjä. Sellaisenaan on todennäköistä, että merilevästä johdetun agarin käyttö lisääntyy edelleen tulevina vuosina.